Tää avautuminen kuuluis varmaan tonne mun toiseen
blogiin, mut since mä oon nyt täällä saapasmaassa ni laitan tän tänne.
Tapasin Samuelin ekan kerran viisi vuotta sitten, kesäkuussa 2006 lakkiaisbileissä Börsissä. Samuel oli siellä omien sanojensa mukaan valkolakkijahdissa, mä taas
Matten kanssa lähinnä juhlistamassa vastasaatuja lakkejamme. Jostain syystä päädyttiin Matten kanssa Samuelin ja sen kavereiden kanssa pizzalle kun Börs meni kiinni. Olin silloin tahollani kihloissa ja lähdinkin aika pian sen jälkeen Jenkkeihin kesätöihin ja sitten muutin Islantiin, joten törmäiltiin oikeastaan vain kun satuin tulemaan Suomessa käymään. Olin aina aika *_* Samueliin, mutta mun vähäiset ja varovaiset heruttelut ei ikinä tuottanu kummostakaan tulosta plus mulla oli tuo kolmen vuoden suhde/avoliitto tuossa välissä.
Sitten toukokuussa Samuel tuli kolmen kaverinsa kanssa kiertämään Islannin ympäri, ja tapasin matkalaiset niiden ekana iltana Reykjavíkissa. Mua jännitti ihan hirveästi, koska olin sinkku ja periaatteessa vapaa heruttelemaan henkeni edestä, mut ei mun sit kauheesti tarvinnutkaan, meillä oli kiva ilta ja juteltiin kaikesta taivaan ja maan välillä.
 |
| Reykjavík, eka ilta. |
Noiden Islanti-kierroksen jälkeen katottiin joukolla Euroviisuja ja seuraavana päivänä kannustettiin Suomi lätkän maailmanmestariks. Olin vielä enemmän *_*, mut heippojen sanominen oli helppoa ku tiesin pian olevani Suomessa.
 |
| Suomen voittoa juhlistamassa. |
Tän kesän alussa aattelin, että pidän pääni kylmänä Samuelin suhteen ja koitan vaan nauttia kesästä, mut ei se sit mennytkään ihan niin. Huomasin, että meillä onkin paljon enemmän yhteistä ku mitä luulin, ja että haluttiin molemmat aikalailla samoja asioita elämältä. Puhun nyt sunkin puolesta :) En uskaltanu kuitenkaan kertoa tunteistani koska pelkäsin tulevani taas torjutuks, mut viimeisenä päivänä annoin avainten mukana muistitikun, minne olin laittanu kuvia meistä tältä kesältä ja videon, missä puhuin suuni puhtaaks. Myöhemmin illalla kun tavattiin viimisen kerran ennenku tulin tänne Italiaan, mulle selvis ettei mua torjutakaan tällä kertaa :)
Että silleen. Ei menny kesä ihan niinku piti. Jos mulle ois joku sanonu sillon lakkiaisyön pizzajonossa että toi jantteri, joka yrittää myydä Mielen pölynimuria tulee joskus olemaan sun kulta ni oisin ollu että hä. :P <3
Tän biisin Samuel soitti mulle sillon viimisenä iltana, jotain niin ihanaa.
